lauantaina, maaliskuuta 31, 2007
13 päivää jättöön
Olenpas nyt ollut laiska kirjoittelemaan...
Tämä viikko on mennyt gradun muokatessa ja sairastaessa. Flunssa onneksi talttui muutamassa päivässä, eikä estänyt gradutyöskentelyä kuin oikeastaan yhden päivän aikana. Kaikenlaista pientä olen säätänyt: tiivistelmää, liitteitä, viitteitä ja lähdeluetteloa kuntoon. Torstaina tapasin juristiystäväni, jonka kanssa kävimme läpi graduani oikeustieteellisestä näkökulmasta. Päivä oli tosi hyvä ja tehokas. Työstäni löytyi jonkin verran korjattavaa, mm. kaikki perhelaki -käsitteet jouduin muuttamaan perheoikeudeksi. Kiva, että työ on nyt myös sen mahdollisesti käsiinsä saavan oikeustieteilijänkin näkökulmasta pätevä, ainakin terminologiansa puolesta. Tuntui myös kivalta kuulla, että juristiystäväni mielestä työni voisi periaatteessa olla ihan hyvin oikeustieteenkin gradu. Hän piti työtä hyvänä ja kiinnostavana. Tekele on tällä hetkellä luettavana kielentarkastajakaverilla, kahdella muulla kaverilla ja Maisterihautomossa. Myös poikaystäväni luki sen ja sain häneltäkin palautetta tällä viikolla.
Torstaina marssin sitten professorin vastaanotolle työni kanssa. Tunnin hän sitä selaili ja juttelimme aiheesta ja lopuksi hän totesi, että työ täyttää gradun vaatimukset ja kyllä hän arvioisi arvosanan asettuvan sinne asteikon paremmalle puolelle. Eikös se nyt sitten tarkoita vähintään magnaa? Siitä korkeampaan arvosanaan en millään jaksa uskoa, mutta magnaan olisin tosi tyytyväinen. Varsinkin kun ohjaajani oli sitä mieltä, ettei magnaan olisi mahdollisuuksia. Kiinnostavaa, että arvostelijani tuntuvat olevan aika eri mieltä arvosanasta. No, toivottavasti professori on vielä luettuaankin työn sitä mieltä, että magnan se ansaitsee.
Maanantaina alkavat työt ja huomisen jälkeen käytännössä enää pääsiäinen on aikaa tehdä mitään isompaa. Olen sitä tieteellisen keskustelun viitekehystä lykännyt ja lykännyt, mutta pakko siihen on nyt tämän viikonlopun aikana paneutua, että ehdin saada siitä edes jonkinlaisen. Ihmeen rauhallisin mielin kyllä olen. Tajuan, että päivät alkavat käydä vähiin, mutta mitään paniikkia ei ole ilmassa. Olemme jo työkaverini kanssa, joka myös jättää gradun perjantaina 13.4., suunnitelleet gradunjätön juhlistamista heti iltapäivästä. Odotan sitä kyllä innolla...
Gradutyötunteja en ole enää laskenut, mutta kyllä niitä tällä viikolla varmasti yli 30 kertyy.
Tämä viikko on mennyt gradun muokatessa ja sairastaessa. Flunssa onneksi talttui muutamassa päivässä, eikä estänyt gradutyöskentelyä kuin oikeastaan yhden päivän aikana. Kaikenlaista pientä olen säätänyt: tiivistelmää, liitteitä, viitteitä ja lähdeluetteloa kuntoon. Torstaina tapasin juristiystäväni, jonka kanssa kävimme läpi graduani oikeustieteellisestä näkökulmasta. Päivä oli tosi hyvä ja tehokas. Työstäni löytyi jonkin verran korjattavaa, mm. kaikki perhelaki -käsitteet jouduin muuttamaan perheoikeudeksi. Kiva, että työ on nyt myös sen mahdollisesti käsiinsä saavan oikeustieteilijänkin näkökulmasta pätevä, ainakin terminologiansa puolesta. Tuntui myös kivalta kuulla, että juristiystäväni mielestä työni voisi periaatteessa olla ihan hyvin oikeustieteenkin gradu. Hän piti työtä hyvänä ja kiinnostavana. Tekele on tällä hetkellä luettavana kielentarkastajakaverilla, kahdella muulla kaverilla ja Maisterihautomossa. Myös poikaystäväni luki sen ja sain häneltäkin palautetta tällä viikolla.
Torstaina marssin sitten professorin vastaanotolle työni kanssa. Tunnin hän sitä selaili ja juttelimme aiheesta ja lopuksi hän totesi, että työ täyttää gradun vaatimukset ja kyllä hän arvioisi arvosanan asettuvan sinne asteikon paremmalle puolelle. Eikös se nyt sitten tarkoita vähintään magnaa? Siitä korkeampaan arvosanaan en millään jaksa uskoa, mutta magnaan olisin tosi tyytyväinen. Varsinkin kun ohjaajani oli sitä mieltä, ettei magnaan olisi mahdollisuuksia. Kiinnostavaa, että arvostelijani tuntuvat olevan aika eri mieltä arvosanasta. No, toivottavasti professori on vielä luettuaankin työn sitä mieltä, että magnan se ansaitsee.
Maanantaina alkavat työt ja huomisen jälkeen käytännössä enää pääsiäinen on aikaa tehdä mitään isompaa. Olen sitä tieteellisen keskustelun viitekehystä lykännyt ja lykännyt, mutta pakko siihen on nyt tämän viikonlopun aikana paneutua, että ehdin saada siitä edes jonkinlaisen. Ihmeen rauhallisin mielin kyllä olen. Tajuan, että päivät alkavat käydä vähiin, mutta mitään paniikkia ei ole ilmassa. Olemme jo työkaverini kanssa, joka myös jättää gradun perjantaina 13.4., suunnitelleet gradunjätön juhlistamista heti iltapäivästä. Odotan sitä kyllä innolla...
Gradutyötunteja en ole enää laskenut, mutta kyllä niitä tällä viikolla varmasti yli 30 kertyy.
