Gradupäiväkirja

Eipä tämä homma taas ihan niin etene, kuin pitäisi. Toissa yönä nukui tosi huonosti ja sen seurauksena olin eilisen päivän tosi väsy. Parin tunnin päikkäritkään eivät väsymystä taltuttaneet ja gradua jaksoin tehdä vaivaiset kaksi tuntia. Luin pari artikkelia.

Niinpä taas meni viikonloppuhommiksi. Ei siinä sinänsä mitään, mutta taitaisi olla ihan terveellistä pitää välillä graduvapaita päiviäkin, ehkä jopa ihan vapaapäiviä. Minulla on vaan vähän paha tapa jotakin opiskeluun liittyvää tehdessäni ikäänkuin tehdä sitä koko ajan ja samalla lusmuta, minkä kerkiän (=surffata netissä, lukea vanhoja sähköposteja ja blogeja, pelata pasianssia jne.) . Ja tehdä kaikki sitten viimeisenä yönä deadlinen lähestyessä. Esseiden ja tenttien kohdalla se on vielä jollakin tavalla toiminut, mutta gradun kohdalla ei oikein enää. Ehkä minun pitäisikin alkaa määritellä itselleni pienempiä deadlineja.

Tänään olen istunut koneen äärellä kuutisen tuntia, josta oikeasti olen tehnyt jotakin ehkä nelisen tuntia, jos sitäkään. Siihen kuitenkin olen erittäin tyytyväinen, että sain aloitettua kirjoittamisen tänään. Pari sivua tekstiä on syntynyt, voi olla, että joudun sen vielä deletoimaan, mutta mitä sitten. Nyt ainakin olen oikeasti aloittanut gradun kirjoittamisen, enkä vaan näperrä jotakin muuta.

15 tuntia graduntekoa tällä viikolla kasassa. Katsotaan, josko vielä huomenna jaksaisin tehdä vähän, vai olisiko parempi pitää yksi vapaapäivä. Toisaalta olen edelleen flunssassa, enkä oikein voi vaatia itseltäni täyttä työviikkoa puolikuntoisena.

Tänään ei ollut kovin tehokas päivä. Aamu meni ihan muissa hommissa kuin gradun parissa. Päivällä viimeistelin diagnoosini ja dispositioni ja katselin Mir-Hosseinin kolmen vuoden takaisen videoidun esitelmän. Illalla oli sitten viivästyneiden gradujen seminaarin istunto, jossa käsiteltiin oman diagnoosini lisäksi neljä muuta. Ohjaaja ja muut seminaarilaiset olivat tosi kannustavia ja antoivat hyviä vinkkejä koskien aineiston rajausta, tutkimuskysymystä ja metodia: niitä kysymyksiä, joissa olin kertonut tarvitsevani apua. Nyt on taas innostunut fiilis jatkaa gradun tekoa. Toivottavasti se vain jatkuu huomenna, kun pitäisi taas ryhtyä lukemaan...

Kävin tänään myös kirjastossa kyselemässä, miten saisin kaukolainaan erään graduni kannalta keskeisen teoksen, jota ei ole missään Suomen kirjastoissa, ja jonka painos on myyty loppuun. No, kaukolainoista vastaava kirjastovirkailija teki haut ensin Pohjoismaista ja sitten muualta maailmasta ja totesi, ettei teosta ole saatavilla missään. No, täytynee meilata suoraan tutkijalle ja kysyä, olisikohan teosta mistään mahdollista saada...

Tämän päivän saldo on noin viisi tuntia graduntekoa, eli yhteensä tällä viikolla 11 tuntia.

Eilen illalla kahden hoitolapseni nukahdettua ryhdyin lukemaan viime vuoden lopulla valmistunutta laudaturin gradua. Ehdin lukea sitä tunnin verran. Tänään olen kirjoittanut graduni diagnoosia huomista seminaarikäsittelyä varten: työn kysymyksenasettelun, aineiston, menetelmän, disposition, työn nykyisen tilan ja aikataulun sekä kirjasin ylös tavoitteeni seuraavaa käsittelyä varten ja ongelmakohtani. Tähän kului tunti. Tämän viikon saldo siis toistaiseksi 6 tuntia. Huominen ja perjantai taas varattu gradutyöstentelylle.

Nopea postaus pysyäkseni kärryillä, mitä olen tehnyt ja miten paljon. Eilen ohjaajan tapaamisen lisäksi aloin lukea yhtä artikkelia, yhteensä 2 tuntia. Tänään jatkoin artikkelin lukua ja olen vienyt puuttuneita lähteitä RefWorksiin, 2 tuntia. Nyt kohti yliopistoa: tuntuu, ettei tämä kotona työskentely ainakaan tänään ole kovin tehokasta.

Pistetäänpä vielä viime viikko pakettiin ennen uuteen siirtymistä. Vieläkin jatkuva flunssa hidasti työtehoa, mutta kaikki artikkelit ja kirjat sain vietyä RefWorksiin torstain, perjantain ja lauantain aikana. Yllättävän kauan siihen meni aikaa, mutta uskon, että se kannatti ja tulee maksamaan itsensä takaisin vielä monin kerroin. Työtunteja gradun parissa kertyi viime viikolla noin 18, eli ihan mukavasti.

Tänään minulla oli ensimmäinen tapaaminen ohjaajani kanssa pariin vuoteen. Tai no, jos tarkkoja ollaan, niin en silloin pari vuotta sitten käynyt kuin kerran juttelemassa hänen kanssaan. Silloin ei vielä ollut aikaa gradulle. Nyt on. Hän ei siis ole seminaarini ohjaaja - jonka omat tutkimusintressit ovat h y v i n kaukana omistani - mutta on lupautunut ohjaamaan graduani.

Olin etukäteen yrittänyt miettiä kysymyksiä valmiiksi. Lähinnä ne liittyivät tutkimuskysymyksen ja aineiston rajaamiseen sekä metodiin. Ohjaajallanikaan ei ollut kovin selkeää näkemystä siitä, mihin tutkimuskysymys kannattaisi rajata, mutta hänellä oli ihan hyviä ideoita siitä, miten rajausta voisi lähteä hakemaan. Hänen mielestään voisin keskittyä Ziba Mir-Hosseinin tuotantoon ja lähteä liikkeelle Mir-Hosseinin tekemästä iranilaisia avioero-oikeudenkäyntejä käsittelevästä dokumentistä. Mikäpä siinä: graduaineiston työstämisen aloittaminen dokumenttia katsellen ei kuulosta ollenkaan huonolta vaihtoehdolta ;) Varsinkin kun dokumentti on erittäin mielenkiintoinen, hyvä ja jopa viihdyttävä: olen sen pari kertaa nähnyt. Olen jonkun verran Mir-Hosseinin tutkimuksia lukenut ja ne ovat olleet erittäin mielenkiintoisia. Niinpä ajatus keskittymisestä yksinomaan hänen tutkimuksiinsa kuulostaa mielekkäältä. Yhtenä vaihtoehtona ohjaajani ehdotti keskittymistä avioeroon. Miksipä ei, jos aihe nousee aineistosta riittävän hyvin esille. Itseäni kiinnostaisi erityisesti shiialaisuuteen liittyvä väliaikainen avioliitto, mutta siitä on valitettavasti olemassa niin vähän tutkimusta, ettei siitä oikein ole gradun aiheeksi.

Olin huolissani siitä, pitäisikö minulla tutkimuskirjallisuuden, sekundäärilähteiden lisäksi olla jonkin verran primäärilähteitä, eli käytännössä muslimifeministien itsensä kirjoituksia ja mistä niitä saisin. Tämän huolenaiheeni ohjaajani totesi turhaksi. Gradussa ei tarvitse mennä alkuperäislähteille. Samoin hän lievitti huoleni siitä, että minun pitäisi ottaa käyttöön joku hankala metodi, joka ei tunnu ollenkaan omalta. Systemaattinen tai historiallinen metodi kuulemma käy ihan hyvin. Lue: ei ole pakko olla oikeastaan minkäänlaista metodia. Joka tapauksessa hän totesi, ettei tässä vaiheessa ole tarvis kiinnittää metodiin huomiota. Sehän sopii. Ohjeeksi sain ryhtyä lukemaan läpi Mir-Hosseinin tuotantoa ja katsoa, mitä teemoja sieltä nousee esille. Siitä taidankin aloittaa jo heti tänä iltana, kunhan saan ensin keitettyä ison kupillisen kuumaa kaakaota.

Eilinen päivä meni töissä - ei graduntekoa lainkaan. Tänään tarkoitukseni oli mennä yliopistolle etsimään artikkeleja gradua varten. Pari päivää orastanut flunssa kuitenkin on saanut yliotteen ja päätin pysytellä päivän kotosalla parantelemassa itseäni ja tekemässä hommia täältä käsin. Olen palautellut mieleeni RefWorksin ja Nellin käyttöä sekä päätin tarttua suureen urakkaan, joka olisi joka tapauksessa jossakin vaiheessa tehtävä ja sitä paitsi helpottaa huomattavasti myös uuden aineiston etsintää. Nimittäin syöttää kaikki hallussani tällä hetkellä oleva graduaineisto RefWorksiin, josta sitten helposti pystyn tarkistamaan aineistoa etsiessäni, sattuuko minulla jo kyseinen artikkeli tai teos olemaan. Puhumattakaan siitä, että saan jatkossa viitteet työhön ja lähdeluettelon suoraan RefWorksista.

Tähän urakkaan olen tänään käyttänyt viitisen tuntia. Hain ensin kellarikomerosta kaikki kopioimani/tulostamani artikkelit ja niistä lähdin liikkeelle. Ne onkin nyt aika hyvin käyty läpi. Seuraavaksi sitten ovat vuorossa kirjahyllystä löytyvät teokset. Kiva saada jotain järjestystä tähän aineistokaaokseen, vaikkei täällä papereiden keskellä ihan siltä näytäkään...

Artikkeleja läpikäydessäni löysin myös muutamia artikkeleita, joista lukeminen tuntuisi mielekkäimmältä aloittaa. Sitä paitsi parinkymmenen sivun mittaiset artikkelit ovat niin nopeita lukea, että siitä tulee hyvä mieli. Katsotaan, josko jo huomenna pääsisin aloittamaan niiden lukemisen.

Tänään käytin tunnin verran aineistonetsintään. Minulla on kyllä kotona satakunta graduun liittyvää kirjaa, mutta ne ovat olleet siellä jo aika monta vuotta ja nyt pitäisi tehdä vielä kertaalleen kaikki mahdolliset tietokannat kattava haku, jotta saisin uusimmatkin teokset siihen mukaan.

Kävin tänään läpi Lindaa, mutta ei sieltä oikein mitään täsmäiskuja löytynyt. Muutamia kirjoja, joita voisi käydä vilkaisemassa. Artikkelihakuun asti en vielä ehtinyt, ja sieltä varmasti löytyykin enemmän. Se voisi olla ohjelmassa seuraavaksi. Vähän kyllä täytyy ensin palautella mieliin Nellin käyttöä, se kun ainakin viime kesäisen tiedonhaun kurssin perusteella on varsin verraton työkalu tässä suhteessa.

Mutta tämä ja huominenkin päivä on mennyt ja menee pitkälti töitä tehdessä. Torstai ja perjantai jäävät sitten tällä viikolla ihan vain gradu-päiviksi.

Tänään vietin neljä tuntia kirjastossa lukemassa vanhoja graduja. Luin läpi lähes 15 vuotta vanhan islamilaisesta ihmisoikeusnäkymyksestä kertovan gradun. Paitsi että se oli varsin mielenkiintoinen, oli myös lohdullista huomata, että ilman mitään kauhean monimutkaista metodia on mahdollista saada hyvä arvosana gradusta (eximia). Tai ainakin oli viime vuosituhannella...

Toisinaan minusta tuntuu siltä, että tutkimuksissa, varsinkin graduissa, käytetyt menetelmät ovat ihan irrallisia ja pakotettuja, enkä itse ole kovin innokas tällaista metodia ottamaan käyttöön. En ole ollenkaan vakuuttunut, että vaikkapa diskurssianalyysillä saataisiin yhtään sen "oikeampaa" tutkimusta aikaan. Päinvastoin useimmat työt, joissa on käytetty diskurssianalyysiä, tuntuvat minusta pikemminkin mielivaltaisilta. Joku historiallinen tai systemaattinen metodi, joka kulkee siinä sivussa huomaamatta mukana, sopisi minulle paljon paremmin.

No, tästä täytyy ohjaajan kanssa sitten ensi viikolla puhua paremmin. Pahaa vain pelkään, että hän haluaisi minun käyttävän retorista analyysiä...

Väittävät, että gradua tehdessä olisi hyvä pitää gradupäiväkirjaa. No, niin monta vuotta olen tuota gradua pyöritellyt, että päätin ottaa tästäkin neuvosta vaarin tällä kertaa. Kirjoitan tätä päiväkirjaa itseäni varten ja sen tarkoituksena on tukea ja dokumentoida työn etenemistä, motivoida sekä auttaa minua hahmottamaan, mitä ja miten paljon olen tehnyt ja mitä vielä pitää tehdä. Voi olla, ettei blogista tule kovin lukijaystävällistä, mutta se tosiaan ei ole ensisijainen tarkoitukseni, enkä ehkä tule edes kertomaan tästä kenellekään. Jotenkin kuitenkin ajattelin, että gradupäiväkirjaa olisi kivempi kirjoittaa blogin muodossa kuin vaikkapa erilliseen tekstitiedostoon tai perinteiseen päiväkirjan muotoon. Näin voin myös käyttää päiväkirjan kirjoittamista gradunkirjoittamisen sijaistoimintana ja siitä on ehkä helpompi palata itse gradun kirjoittamiseen kuin vaikkapa pasianssin parista.

Siltä varalta, että joku muukin sattuisi tänne eksymään, kerron lyhyesti graduni tilanteesta. Graduseminaarin kävin jo nelisen vuotta sitten ja gradun aihe on sen jälkeen muuttunut kerran jos toisenkin. Kaikki muut opinnot ovat jo pitkään olleet kasassa, mutta gradua en vain ole saanut tehtyä. Suurimpana syynä tähän on ollut ajan puute ja riittämättömät (eritoten metodiset) valmiudet gradun kirjoittamiseen. Graduni käsittelee iranilaisia muslimifeministejä ja heidän uudelleentulkintojaan Iranin perhelaista. Aihe sinällään motivoi minua suuresti, mutta mitkään metodit eivät. Työni on käytännössä ihan alkutekijöissään, vaikka taustaa minulla onkin paljon. Tänä lukuvuonna minulla on ensimmäistä kertaa oikeasti aikaa paneutua graduun ja olen luvannut itselleni, että se on valmis ensi keväänä, tarkemmin viimeistään 13.4., jolloin on tämän lukuvuoden viimeinen gradunjättöpäivä.

Tällä viikolla alkoi uskontotieteen laitoksen viivästyneiden gradujen seminaari, jossa oli kymmenkunta muutakin samassa tilanteessa olevaa opiskelijaa, yksi jopa omasta seminaaristani. Uskon, että seminaari tulee edesauttamaan graduni valmistumista, vaikkei meillä tulekaan olemaan kuin 7 kokoontumiskertaa.

Aloitin gradun tekemisen uudelleen pitkän tauon jälkeen viime maanantaina. Tein ensin aikataulun ja suunnitelman työn etenemisestä. Teen tällä hetkellä töitä vain 10 h/vko ja loppuaika on varattu gradulle, järjestötoiminnalle ja harrastuksille. Päätin, että teen keskimäärin gradua 20h/vko. Minimissään teen viikossa 10 tuntia ja maksimissaan ainakin vielä tässä vaiheessa 30 tuntia. Mutta tuo 20 tuntia olkoon tavoite. Minulla on kuitenkin ihan mukavasti aikaa saada gradu valmiiksi tavoittelemassani ajassa, enkä halua vetää itseäni piippuun heti alkuun.

Muuten en ole vielä aikatauluttanut graduani esim. eri osien perusteella, mutta senkin varmaan teen, kunhan pääsen vähän paremmin vauhtiin. Viivästyneiden gradujen seminaarissa lupauduin pitämään ensimmäisen esitykseni heti 28.9., jolloin seuraavan kerran kokoonnumme. Siihen mennessä pitäisi siis tehdä tutkimussuunnitelma ja dispositio sekä diagnoosi omista ongelmakohdista. Otin myös yhteyttä ohjaajaani, jonka kanssa sovimme tapaamisesta reilun viikon kuluttua. Hän ei ole graduseminaarini ohjaaja, mutta on ystävällisesti lupautunut ohjaamaan graduani, koska työni liippaa läheltä hänen intressejään. Ja itse asiassa graduni tarkka aihe on pitkälti hänen muotoilemansa. Aiemmin haahuilin hyvin epämääräisesti jossakin islamilaisen fundamentalismin maailmassa ilman selkeää graduaihetta.

Kynnys ottaa yhteyttä ohjaajaan oli jonkinmoinen juuri siksi, ettei hänen olisi mikään pakko ohjata työtäni ja koska tiedän hänen olevan muutenkin kovin kiireinen. Ehdotinkin, josko olisin voinut tulla tapaamaan häntä vastaanottoaikanaan, mutta hän kultaisesti totesi, että ehdimme paremmin paneutua asiaan, jos tulen muulloin kuin vastaanottoaikana. Kilttiä.

Ajattelin vielä ehkä liittyä Chydenius-instituutin maisterihautomoon, kunhan olen tavannut ja loppuvuodesta aion hakea yliopiston gradut valmiiksi -stipendiä. Alkuvuodesta sitten toivottavasti pääsen vetäytymään viikoksi jollekin yliopiston tutkimusasemista, missä ei ole sitten mitään muuta tekemistä kuin gradua. Muutamilla ystävilläni on erittäin hyviä kokemuksia näistä viikoista.

Mitä muuta olen tällä viikolla tehnyt? No, aloin hiukan lukemaan yhtä iranilaisesta feminismistä kertovaa teosta, mutta se loppui aika lyhyeen, kun en tiennyt, miten olisin sitä ryhtynyt käsittelemään suhteessa graduuni. Totesin, että ehkä on ensin parempi kartoittaa, mitä materiaalia minulla jo on, mitä pitäisi vielä hankkia ja miten sitä pitäisi lähteä käsittelemään. Sen lisäksi olen hiukan palautellut mieliini keväällä opettelemani refworksin käyttöä ja tänään olen turhautunut kotona, kun vuoronperään näppis ja hiiri ovat reistailleet. Olisin halunnut tehdä tänään aineistohakuja (edellisen kerran olen tehnyt niitä systemaattisesti aika monta vuotta sitten), mutta jostakin syystä en saa yhteyttä yliopiston verkkoon, enkä keksi, missä vika voisi olla. No, onneksi henkilökohtainen mikrotuki saapuu kotiin illalla, niin voidaan katsoa, mistä kiikastaa ja ehkä iltasella pääsen tekemään hakujakin.

Hiukan pelonsekaisin tuntein olen taas lähdössä tähän projektiin. On sellainen olo, etten yhtään tiedä, miten tämän gradun kanssa pitäisi edetä. Mitä jos minusta ei olekaan tähän? Yritän kyllä pitää mielessäni sen, minkälaisia graduja meilläkin on hyväksytty. Approbaturiin ei paljoa vaadita ja sellaisen gradun pystyisin väkertämään lyhyessäkin ajassa. Haluaisin kuitenkin saada aikaiseksi ihan kunnon gradun, ei mitään huippua, mutta sellaisen, jota nyt ei kauheasti hävetä esitellä. Ja cumun vähintään haluaisin arvosanaksi. Mutta se vaatisi jo jonkinlaisen metodin käyttämistä ja ne metodit minulla on edelleen ihan hukassa... No, tätä varmaan puimme sitten ohjaajani kanssa ja sitä ennen täytyy keskittyä niihin juttuihin, joita osaan tehdä. Jos ei muuta, niin graduoppaiden ja kivoimpien gradukirjojen lukemiseen. :)

Tällä viikolla graduntekotunnit jäivät tuohon kymmeneen tuntiin, ensi viikolla toivottavasti vähän enemmän!