Gradupäiväkirja

Ainakin toivottavasti. Tänään luin hyppien Mir-Hosseinin teoksen loppuun, koska totesin, ettei tässä vaiheessa kannata käyttää tuhottomasti aikaa niin tarkkaan lukemiseen, kuin mitä olin siihen asti harrastanut. Olen viime päivinä tuskaillut monelle kaverille ja tutulle tutkimustehtävän epäselvyyttä ja siitä seuraavia ongelmia ja niin monet ovat kehottaneet vain kirjoittamaan ja miettimään myöhemmin sitä, mitä tulikaan tehtyä, että päätin ottaa neuvosta vaarin. Tänään iltapäivällä sitten jatkoin muutaman viikon tauon jälkeen kirjoittamista. Se ei oikeastaan ole koskaan tuottanut minulle vaikeuksia, vaikka opintojen edetessä onkin alkanut tuntua siltä, etten olekaan niin hyvä kirjoittaja kuin nuorempana kuvittelin. No, kai se on vain sitä kirjoittajana kehittymistä... Kokeillaan siis tätä taktiikkaa ja katsotaan, mitä siitä seuraa. Ehkä ihan kaikkea ei tarvitse edes deletoida. Gradutiedostossa minulla on tällä hetkellä 16 sivua, ei kylläkään valmista tekstiä, mutta tekstiä kuitenkin.

Viitisen tuntia tein hommia tänään, mikä tekee tämän viikon saldoksi 20 tuntia. Kun mietin sitä tuntimäärää, jonka tähän mennessä olen graduun käyttänyt, tuntuu uskomattomalta, etten ole edennyt tämän enempää. Vaikka niin kai se on, että vasta siinä vaiheessa, kun pääsee kunnolla kirjoittamisen vauhtiin, voi kokea oikeasti etenevänsä. Niin monet ovat kertoneet kirjoittaneensa gradunsa lopulta parissa kuukaudessa. Minulla tuntuu vielä olevan himpun verran matkaa tuohon mielentilaan, mutta toivotaan, että senkin jossakin vaiheessa saavutan.

Ajattelin pitää viikonlopun ihan graduvapaana. Gradu on pyörinyt päässäni niin tiiviisti viime kuukaudet, että alan kaivata jo pientä breikkiä. Siltä varalta, että viikonlopun aikana iskee suuri Inspiraatio, pakkaan kuitenkin Mir-Hosseinin ensimmäisen teoksen laukkuuni tutkijanhuoneelta lähtiessäni...

Aamun käytin erään artikkelin, jonka deadline oli jo elokuussa, kirjoitukseen. Vaikka se nyt oli pois gradun tekemiseltä, niin olen iloinen, että tuli tehtyä. Pääsenpähän yhdestä takaraivossa jyskyttävästä huonon omantunnon syystä. Näitä pitäisi tehdä -juttuja kun tuppaa aina olemaan liikaa. Gradu toki kuuluu niihin myös.

Tutkijanhuoneelle pääsin tänään lounaan jälkeen hiukan yli yhden. Lueskelin Mir-Hosseinin teosta riippumatossa ja kun alkoi väsyttää niin kamalasti, otin puolen tunnin nokoset. Lukemiset jäivät sitten kahteen tuntiin, kun illaksi on muita suunnitelmia. No, jospa huomenna taas uudella innolla... Ajattelin huomenna jatkaa kirjoittamista, ei tästä pelkästä lukemisesta tunnu kauheasti iloa olevan.

Eilen olin päättänyt vääntäytyä tutkijanhuoneelle lukemaan yhdeksäksi. Kymmeneksi pääsin. Ennen kahtatoista en saanut tehtyä juuri mitään. Tuntuu kuin taistelisin tuulimyllyjä vastaan tämä aamutyöskentelyn kanssa. Mutta ihan vielä en ole valmis luovuttamaan ja olen toki joinakin aamuina saanut jotain tehtyäkin.

Iltapäivällä sain luettua suht hyvin, vaikken olekaan ihan varma, onko tämä oikea tapa edetä. Työkaverini, joka teki gradunsa viime talvena parissa kuukaudessa, oli sitä mieltä, että nyt pitäisi ryhtyä vain kirjoittamaan ja katsoa sitten jälkeenpäin, mitä tuli tehtyä. Ehkä pitäisikin tehdä niin, varsinkin, kun minulla ei ole mitään korkeita tavoitteita gradun suhteen.

Maisterihautomosta ei ole vielä kuulunut mikään, mikä juuri nyt tuntuu hiukan piinaavalta. Ehkä guru siellä on flunssassa. Toivottavasti sieltä tämän viikon aikana tulee jotakin kommenttia.

Seitsemän tuntia kertyi eilen gradutyöskentelyä, yhteensä tällä viikolla 13 tuntia. Tänään oli työpäivä, huomenna jatkuu taas.

Viikonloppuna sain luettua teosta pari tuntia, eli viime viikon kokonaissaldoksi tuli 16 tuntia gradutyöskentelyä.

Tänään alkoi siis loppuvuoden kestävä käyttöoikeuteni jaettuun tutkijanhuoneeseen, joka on käytössä aamuyhdeksästä iltayhdeksään. Tänään luin samaisen kirjaston yhteydessä olevassa lukusalissa kuutisen tuntia teosta eteenpäin, kun en oikein muutakaan osaa tällä hetkellä tehdä. Odottelen palautetta maisterihautomosta viikko sitten luettavaksi lähettämilleni taustaluvuille, ja kysymykselleni tutkimuskysymyksen rajaamisesta ja katson sitten, miten kannattaa edetä: sovinko tapaamisen ohjaajan kanssa vai ryhdynkö vaan analysoimaan aineistoa. Joka siis pitäisi vielä ensin määritelläkin... Tuntuu taas aika takkuiselta, toivottavasti hautomosta tulee joku kuningasajatus, jonka avulla pääsen eteenpäin. Olen nyt jo reilun kuukauden ajan junnannut enemmän tai vähemmän samassa tilanteessa. Toki olen oppinut paljon lisää, mutta varsinaisesti en gradua ole saanut kovinkaan paljoa eteenpäin.

Keskittyminen on kumma juttu. Tänään aamulla ajattelin lukea toissapäivänä aloittamani Mir-Hosseinin artikkelin kotona ja lähteä yliopistolle vasta sen jälkeen. Sain tuhrattua reilun kymmenen sivun lukemiseen kaksi ja puoli tuntia, kun keksin koko ajan jotain muuta tekemistä.

Lounaan jälkeen menin lukemaan Mir-Hosseinin Islam and gender -teosta päärakennuksen kahvilaan ja kahden tunnin aikana sain luettua reilut 20 sivua. Eihän sekään mikään kummoinen lukuvauhti ole, mutta ihan hyvin minulle. On se kumma, miten pystyn kahvilan hälyssä keskittymään, mutta sama ei onnistu kotona.

Lukemani teksti on mielenkiintoista, mutta edelleenkään ei ole harmainta aavistusta, mihin tutkimuskysymykseni pitäisi rajata. Olen ajatellut varata ajan ohjaajalleni, kunhan vielä vähän olen lukenut, niin osaan paremmin kertoa, missä kiikastaa.

Tällä viikolla olen tehnyt gradua 14 tuntia ja voi olla, etten viikonlopun aikana juurikaan ehdi tehdä lisää. No, ensi viikolla sitten täytyy ottaa vähän kiinni tutkijanhuoneessa, jossa homma toivottavasti lähtee etenemään nykyistä paremmin.

Kuulostaapa se hienolta, ihan kuin olisin oikea tutkija... Niin, sain eilen tietää saavani loppuvuodeksi käyttööni jaetun tutkijanhuonepaikan osakunnalta. Paikan jaan kaverini Ainon kanssa, joka aikoo jättää gradunsa jo ensi kuussa. Huonetta voi käyttää aamuyhdeksästä iltayhdeksään. Voisiko tämä olla kaipaamani potku takamukseen gradun edistymiseksi? Taidan yrittää ajoittaa graduntekoni niin, etten enää kotona kauheasti tekisi, vaan rauhoittaisin kotona olon oikeasti vapaa-aikaan. Tutkijanhuoneella ei pitäisi kauheasti houkutuksia olla, ja keskittyminen gradunkirjoitukseen on toivottavasti helpompaa kuin kotona.

Tänään luin aamupäivällä Mir-Hosseinin artikkelia "The Construction of Gender in Islamic Legal Thought and Strategies for Reform". Mielenkiintoista oli, mutten parin tunnin lukusessiosta huolimatta saanut luettua artikkelia loppuun asti, eikä nyt iltapäivällä/illalla enää ole aikaa. Olemme lähdössä laitoksen kanssa Athos-näyttelyyn ja sen jälkeen Satkariin syömään. Huomenna jatkuu taas!

No, ei tämä nyt sentään ihan ensimmäinen kerta ole, kun käyn käsiksi aineistooni, vaikka siltä ehkä tänään tuntuikin. Ryhdyin lukemaan Mir-Hosseinin Islam and gender -teosta ja sen alkupuhe vangitsi aika tehokkaasti. Ziban kertomus siitä, kuinka Iranin viranomaiset takavarikoivat vuonna 1995 lentokentällä kyseistä kirjaa varten kerätyn laajan aineiston, jota kokonaisuudessaan ei koskaan palautettu tutkijalle, kuulosti jokaisen tutkijan painajaiselta. Kuukausien kenttätyö valui melko lailla hukkaan, mutta tutkimus aineiston rippeistä kuitenkin syntyi. Ja sitä siis ryhdyin lukemaan. Tuskastuttaa tämä onneton hidas lukemiseni, mutta minkäs teet. Luin teosta tänään viitisen tuntia. Tarkoitukseni on nyt alustavasti tutustua aineistoon ja yrittää sen avulla hahmotella tutkimuskysymystä. Toivon niin, että se jotenkin aukeaisi...

Lukemisen lisäksi tein taas aineistohakuja tunnin verran. Ulkoministeriön kehityspoliittisen kirjaston tietokanta on vihdoin saatu verkkoon, ja pitihän sitä käydä tarkistamassa, löytyisikö sieltä jotain kivaa. Ja löytyihän sieltä. Enää pitäisi vain marssia Katajanokalle hakemaan teokset. On se kumma, miten jaksaisin etsiä aineistoa eri tietokannoista tuntikaupalla. Jossakin vaiheessa pitää varmaan lopettaa, ettei kaikki aika mene kirjastoissa ravaamiseen.

Viikon gradutyösaldo karttui tänään kuudella tunnilla.

Aamu ja päivä puoli neljään asti oli tänään varattu graduntekoon, mutta en saanut aikaiseksi juuri mitään, paitsi huonon omantunnon laiskuudestani. Eilen meni vähän myöhään ja aamulla jaksoin nousta vasta lähempänä kymmentä. Sen verran sain aikaiseksi, että meilasin hautomoon ja muokkasin taustaluvut sellaiseen kuntoon, että pystyin lähettämään ne luettavaksi. Mietin myös, mitä tekisin seuraavaksi, enkä oikein keksinyt, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Tai tiedän kyllä: tutkimuskysymys pitäisi rajata ja aineisto sitä myötä, mutta miten ihmeessä se tapahtuu? Haluaisin NYT HETI käydä aineiston ja analysoinnin kimppuun, enkä pyöritellä tutkimuskysymystä, mutta en tiedä, miten se tapahtuu. Kunpa joku sanoisi, mikä on hyvä tarkennettu tutkimuskysymys, johon vastaamiseen löytyy sopiva aineisto. Mutta sitäpä ei taida kukaan tietää. Ei kai auta, kuin ryhtyä lukemaan potentiaalista aineistoa ja toivoa, että ahaa-elämys tutkimuskysymyksen osalta löytyy sieltä.

Jos lasken gradun ajattelun gradutyöskentelyksi (ja eikös se kuulu laskea), niin tänään gradutyötunteja kertyi vaivaiset 2.

Enpä arvannut, että joutuisin litteroimaan graduani varten, mutta näin nyt pääsi käymään. Olen eilisen ja osittain vielä tämänkin päivän aikana litteroinut Mir-Hosseinin dokumentin "Avioero iranilaisittain". Ryhdyin eilen tekemään siitä sisällysluetteloa, mutta hyvin pian totesin, että on paljon yksinkertaisempaa litteroida koko pätkä ja lisätä litteroinnin joukkoon kommentteja. Dokkari on vajaan tunnin mittainen ja sen litterointiin kului viisi tuntia. En kirjoittanut ylös juuri muuta kuin puheet ja homma oli aika mekaanista. Varsinaista dokumentin analysointia ei siinä ohessa tullut harrastettua. Toisaalta olen kyllä nähnyt pätkän aika monta kertaa ja aika tarkalleen muistan, mitä siinä tapahtuu. Graduni kannalta ehkä mielenkiintoisinta on avioeroa hakevien naisten tietotaito käyttää hyväkseen heille suotuisia lainkohtia, jopa silloinkin, kun edellytyksiä siihen ei ole. Iranissa nainen voi saada avioeron esimerkiksi miehen seksuaalisen kyvyttömyyden perusteella, mitä osa naisista käytti, ilmeisen perusteetta, perusteena avioerohakemuksilleen.

Litteroinnin lisäksi olen viikonlopun aikana tehnyt suht systemaattisen aineistohaun artikkelien osalta. Ongelmana vielä on artikkelien käsiin saaminen. Se täytyy oikeastaan mennä tekemään yliopistolle, jossa on myös paremmat printtausmahdollisuudet. Gradua olen viikonlopun aikana tehnyt kuutisen tuntia, mikä tekee koko viikon saldoksi 22 tuntia.

Teemojen hahmottelu, aikataulun suunnittelu ja tekstin lähettäminen maisterihautomoon jäivät tällä viikolla tekemättä. Nuo johdantokappaleet periaatteessa voisin lähettää hautomoon, mutta lukaisen ne nyt vielä ainakin kertaalleen läpi. Tuo teemojen hahmottelu tuntuu vaikealta, samoin kuin tutkimuskysymyksen muotoilu. En oikein tiedä, mistä lähteä liikkeelle, kun ei videostakaan selkeitä teemoja nouse. Toki avioero on sellainen, mutta en oikein tiedä. Ehkä pitäisi nyt vain jostakin lähteä kirjoittamaan ja mennä sitten jossakin vaiheessa tekstin kanssa ohjaajan pakeille juttelemaan jatkosta. Jotenkin tässä analyysipuolessa pitäisi kuitenkin pikkuhiljaa päästä alkuun...

Aamulla kirjoittelin vielä pari tuntia shari'asta graduni taustalukuun, Perhon artikkelin pohjalta. Iltapäivällä oli kahden tunnin tauko muusta, jolloin päätin tehdä kattavat artikkelihaut Nelliä apuna käyttäen. Olin saanut haettua ja tallennettua kaikki islamia, Irania ja feminismiä käsittelevät artikkelit omaan Nelliini ja ryhdyin tulostamaan niitä artikkeleita, jotka olivat netissä saatavilla. Ollessani hakemassa tulostetta printteriltä, kaksi kansiota vain katosi omasta Nellistäni,
ja yhteensä 150 viitettä häipyi taivaan tuuliin! No, puolet niistä oli enemmän tai vähemmän turhia ja toisen puolen saan tallennettua uudelleen noin parin tunnin työllä, mutta silti... Varsin turhauttavaa. Ylläpidon vastaus oli, että viitteitä tuskin saadaan palautettua, mutta jos pystyn toimittamaan tarkempia speksejä tapahtuneesta, he ehkä pystyvät selvittämään syyn ja korjaamaan bugin. Laiha lohtu, mutta ehkä joku toinen välttää saman kohtalon...

Illalla oli sitten viivästyneiden gradujen seminaari, jonka myös lasken gradutyöskentelyksi, vaikkei omaa työtäni tänään käsiteltykään. Sain kuitenkin ideoita omaankin työhöni muiden töiden käsittelystä, esimerkiksi vinkin tehdä videosta sisällysluettelo helpottamaan sen käsittelyä gradussa. Aion vielä tällä viikolla katsoa Mir-Hosseinin "Avioero iranilaisittain", jonka kyllä olen nähnyt moneen kertaan, mutta jota tällä kertaa katson hiukan toisenlaista näkövinkkelistä. Tämä taitaa kyllä jäädä lauantaille.

Tänään gradutyöskentelyä kertyi 6 tuntia.

Tämä päivä on mennyt aika lailla säätämisessä ja kirjastoja ravatessa. Uusia tuttavuuksia olivat eduskunnan ja oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastot. Löysin ihan hyviltä vaikuttavia eepoksia islamilaisesta perhelaista. Hetken aikaa meni niitä syöttäessä RefWorksiin, kun Nelli ja Linda temppuilivat taas vaihteeksi.

Luin Perhon artikkelin shari'asta ja kirjoitin siitä graduni taustalukuun. Minulla on jo taustalukuja kirjoitettuna 12 sivua, mikä on ihan liikaa, varsinkin kun monta taustalukuun liittyvää lähdettä on vielä käymättä kokonaan läpi. Eli deletoimiseksi menee. No, parempi niin päin, että tekstiä on, mitä muokata, kuin että sitä ei olisi lainkaan.

Lisäksi kirjoitin ja jätin tutkijanpaikkahakemuksen osakunnalle. Jos sieltä liikenee tutkijanpaikka loppuvuodeksi, niin pääsen kokeilemaan, miten työskentely oikeassa työhuoneessa, jossa ei paljon muuta tekemistä ole, luonnistuu.

Koska päivällä en oikein saanut kirjoitustyötä tehtyä, päätin käyttää myöhäisen illan siihen. Nyt alkaa olla aikas väsy olo ja lienee paras mennä nukkumaan, kun aamulla pitäisi kymmeneksi jaksaa vääntäytyä töihin.

Gradutyötunteja kertyi tänään noin seitsemän.

Opintotukimiekkarin ja laitoskokouksen lisäksi ehdin tänää tehdä kolmisen tuntia aineistohakua ja jättää UM:n kirjastoon pari hankintaehdotusta. Tein hankintaehdotuksen sinne viime keväänä ja teos saatiin kirjastoon alta aikayksikön. Toivotaan, että homma pelaa yhtä hienosti tälläkin kertaa.

Kävin läpi kaikki aiemmat reunamerkintäni mahdollisista aineistoista ja huomenna suuntaan kirjastoihin teoksia metsästämään. Edelleen systemaattinen aineistohaku artikkelien osalta on tekemättä. Se pitäisi saada tämän viikon aikana hoidettua.

Tällä viikolla aion:
*tehdä systemaattisen aineistohaun
*paneutua islamilaiseen perhelakiin (alkaen Perhon artikkelista)
*tehdä aikataulusuunnitelman siitä, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä ja missä järjestyksessä
*saada lähetettyä jotakin tekstiä hautomoon luettavaksi
*ryhtyä hahmottelemaan mahdollisia teemoja, joiden kautta koko tutkimustehtävää käsitellä ja samalla rajata tutkimustehtävää

Tulikohan luvattua liikoja? No, loppuviikosta nähdään!

Keskiviikkoiltana kirjoitin tunnin verran gradustani maisterihautomoon. Perjantaina kirjoitin Afsharin artikkelista graduuni sekä luin Akarin artikkelin teoksesta Uskonto ja politiikka Lähi-idässä. Akar jaotteli feministit sekulaareihin, muslimi- ja islamistifeministeihin. Tämänhetkisen tietämykseni perusteella en ihan ole valmis allekirjoittamaan tuota näkemystä: muslimi- ja islamistifeministien määritelmät tuntuivat hänellä menevän vähän päällekkäin. Aionkin tutustua hänen lähteinään käyttämiin teoksiin ja katsoa, löytyykö jako sieltä ja miten se siellä on perusteltu. Tosin hän ei ollut käyttänyt lähteinään mielestäni keskeisimpiä islamin ja feminismin suhteeseen perehtyneitä tutkijoita. Tämänhetkinen oma muslimifeministin määritellyni istuisi Akarin määrittelyssä lähinnä tuohon islamistifeministin määrittelyyn, mutta ihan kaikki ei siinäkään osunut kohdalleen. Yhteensä työskentelin perjantaina viisi tuntia.

Lauantaina luin autossa istuessani pari tuntia maisterihautomosta saamiani materiaaleja. Gradutyöskentelyä kertyi tällä viikolla tavoitellut 20 tuntia. :)

Tänään sain vihdoin ja viimein otettua yhteyttä Jyväskylän yliopiston alaisuudessa toimivan Chydenius-instituutin maisterihautomoon. Ilmoitin kiinnostuksestani päästä hautomaan graduani heidän ohjauksessaan ja jo puolen tunnin kuluttua sain vastausviestin, jossa toivotettiin minut tervetulleeksi ja esitettiin oikein hyviä kysymyksiä gradustani. Tuli tosi hyvä fiilis ja tuntuu siltä, että maisterihautomosta voi oikeasti olla suuri apu graduni valmistumisessa. Hautomosta luvataan palautetta viikon sisällä luettavaksi lähetetyn tekstin saamisesta. Kaipaan myös pienempiä deadlineja, joista joudun kantamaan jonkinlaista vastuuta myös muille kuin itselleni ja luulen, että hautomosta voisin saada apua tässäkin suhteessa.

Nyt jään vain innolla odottamaan luvattua aloituspakettia. Tuntuu mielettömältä, että jotakin tällaista ylipäänsä on olemassa!

Olen tunnetusti tehokkaimmillani öisin. Olen vain ajatellut, ettei siitä tule mitään, jos ryhdyn tekemään graduani öisin. En ole siitä kuitenkaan enää ihan varma...

Eilen luin loppuun Mir-Hosseinin artikkelin Women and politics in post-Khomeini Iran ja kirjoittelin siitä. Kolmisen tuntia meni. Olen onnettoman hidas lukemaan, mutta sen kanssa on vain elettävä. Turhauttaahan se, kun kotona on ainakin sata gradukirjaa/artikkelia odottamassa lukemista.

Samoin vauhtiin pääseminen tuottaa myös tuskaa, varsinkin aamulla. Tänään tarkoitukseni oli aloittaa gradun teko aamusta, mutta eihän siitä mitään tullut. Sain lopulta itseni liikkeelle puolen päivän aikaan, mutta sen jälkeen olen saanut jotain aikaiseksikin. Luin Paidarin Feminism and islam in Iran -artikkelin ja kirjoitin siitä graduuni. Opin iranilaisen feminismin synnystä, joka sijoittuu noin sadan vuoden taakse. Lisäksi lueskelin metodijuttuja Hirsjärven Tutki ja kirjoita -teoksesta. Olisinkohan tänään tehnyt hommia noin 9 tuntia, tällä viikolla yhteensä siis 12 tuntia. Hitaastihan tämä homma etenee, mutta eteneepä nyt edes jollakin tavalla.