Gradupäiväkirja

Kävin tänään kahvilla vuosi sitten valmistuneen ystäväni Antin kanssa. Antti kirjoitti aikanaan erinomaisen gradun ja sivusta seuranneena vaikutti siltä, että se valmistui suht kivuttomasti, toki kovalla työllä. Antti on sparraaja vertaansa vailla ja hän sai minut tänään pohtimaan laajemmin sitä, miksi tutkin aihetta, jota tutkin. Tavoitteeni on osaltaan valottaa islamilaisen maailman moninaisuutta, joka länsimaissa usein sivuutetaan tyystin. Haluan korjata kuvaa alistetusta musliminaisesta ja nostaa esille vaihtoehtoisia tulkintatapoja. Haluan työlläni osoittaa, etteivät naisten oikeudet muslimimaissa ole yksioikoisen olemattomat ja haluan tuoda esiin niitä vaihtoehtoja, joita naisilla lain puitteissa on. Tavallaan tutkimusotteeni on kriittinen: kyseenalaistan vallitsevia ajatusmalleja varsinkin julkisuudessa, mutta jossakin määrin myös tutkimuksessa.

Tätä kaikkea pohtiessani huomasin myös, että olen kiintynyt tutkimusaiheessani niin islamilaiseen feminismiin, perhelakiin kuin Iraniinkin, ja pelkään, että tutkimustehtävää rajatessani joudun rajaamaan jonkin näistä pois. Iran se ei tule olemaan, mutta joudunko hylkäämään joko perhelain tai feminismin? Olen miettinyt islamilaisen feminismin laajentamista naisliikkeeseen yleisesti, mutta se ehkä laajentaisi graduaihettani turhan paljon. Toisaalta kun islamilaisen feminismin ja lain suhteesta on olemassa niin vähän tutkimusta, niin sellaisenaan se on joka tapauksessa poissa laskuista. Islamilaista feminismiä voisin sitten tarkastella osana naisliikettä.

Ajattelin jatkaa nyt kirjoittamalla tästä pohdinnasta gradun johdantoon ja jatkaa sen jälkeen Mir-Hosseinin työstämistä. Jos jaksan tehdä hommia ysiin asti, karttuu gradutyösaldoni tänään neljällä tunnilla.