perjantaina, marraskuuta 03, 2006
Etenemisongelmien hahmottelu
Eilen muokkasin graduni taustalukuja ja yritin saada RefWorksin tekemään mieleiseni viitteet ja lähdeluettelon, mutta turhaan. Pitäisi jossakin vaiheessa perehtyä kunnolla RW:n ohjeisiin siitä, minkälaiset asetukset sinne pitää laittaa, jotta homma toimisi niinkuin haluan sen toimivan. Sen voisin tehdä ensi viikolla. Nyt graduni lähti ohjaajalle ilman muokattuja viitteitä ja lähdeluetteloa.
Käytin eilen melkein kaksi tuntia ohjaajalleni lähettämäni viestin kirjoittamiseen ja muotoiluun. Kirjasin siihen havaintoja, ongelmia ja kysymyksiä seuraavaa tapaamistamme varten, joka näillä näkymin on reilun viikon kuluttua maanantaina. Toivon, että silloin saamme lyötyä lukkoon, mitä oikeastaan lähden tutkimaan ja että viimeistään sitten sillä viikolla pääsen oikeasti kirjoittamaan graduni analyysiosuutta.
Viestissä listasin mm. seuraavat ongelmat:
* siitä, miten feministit ovat uudelleentulkinneet lakia, on kovin vähän
tutkimusta. Mir-Hosseini on tutkinut avioero-oikeudenkäyntejä
naisnäkökulmasta ja ulaman näkemyksiä naisten asemasta lain valossa.
Iranilaisista feministeistä on jonkin verran tutkimusta (esim. Haleh Afshar,
Parvin Paidar, Haideh Moghissi). Vaikka ulamasta osan näkemykset ovat
hyvinkin naismyönteisiä, feministeiksi en uskaltaisi lähteä heitä
määrittelemään. Miten siis yhdistää feministit ja perhelaki vai pitäisikö
puhua vain naisista ja perhelaista sekä sen naismyönteisestä tulkinnasta?
* avioerodokumenttia litteroidessani heräsi ajatus, voisinko analysoida
sitä, miten hyvin naiset tuntevat lakia ja kuinka he käyttävät hyväkseen
niitä lainkohtia, joiden tietävät mahdollistavan avioeron saannin naisille.
* avioliittoon ja avioeroon liittyvää tutkimusta on melko runsaasti ja
siihen keskittyminen voisi olla järkevää. Mutta mikä tällöin olisi hyvä
tutkimuskysymys? Voisinko koota niitä perhelain avioliittoa määritteleviä
kohtia, jotka vaikuttavat erityisesti naisten asemaan ja esimerkiksi
analysoida sitä, miten niitä on tulkittu ja käytetty eri tavoin?
* yksi huolenaiheeni on aivan tuoreen tutkimuskirjallisuuden puute.
Relevantit lähteeni ovat lähes kaikki 90-luvulta. Onko tämä ongelma?
Ainakin se vaikeuttaa nykypäivän tilanteeseen keskittymistä.
Eilen illalla oli viivästyneiden gradujen seminaari. Kaksi seminaarilaistamme oli jo saaneet gradunsa valmiiksi, mikä oli tosi rohkaisevaa. Jotain vinkkejä sieltä tarttui taas matkaan, mm. siihen, miten voisi pitää itsensä kurissa netissä surffaamisen osalta silloin, kun pitäisi tehdä gradua. Se on selkeästi oma heikko kohtani.
Eilen tein gradua noin viisi tuntia, eli yhteensä tällä viikolla 12 tuntia. Tänään tarkoitukseni on jatkaa Mir-Hosseinin ensimmäisen teoksen lukemista ja kirjoittaa sitä gradun taustalukuihin.
Käytin eilen melkein kaksi tuntia ohjaajalleni lähettämäni viestin kirjoittamiseen ja muotoiluun. Kirjasin siihen havaintoja, ongelmia ja kysymyksiä seuraavaa tapaamistamme varten, joka näillä näkymin on reilun viikon kuluttua maanantaina. Toivon, että silloin saamme lyötyä lukkoon, mitä oikeastaan lähden tutkimaan ja että viimeistään sitten sillä viikolla pääsen oikeasti kirjoittamaan graduni analyysiosuutta.
Viestissä listasin mm. seuraavat ongelmat:
* siitä, miten feministit ovat uudelleentulkinneet lakia, on kovin vähän
tutkimusta. Mir-Hosseini on tutkinut avioero-oikeudenkäyntejä
naisnäkökulmasta ja ulaman näkemyksiä naisten asemasta lain valossa.
Iranilaisista feministeistä on jonkin verran tutkimusta (esim. Haleh Afshar,
Parvin Paidar, Haideh Moghissi). Vaikka ulamasta osan näkemykset ovat
hyvinkin naismyönteisiä, feministeiksi en uskaltaisi lähteä heitä
määrittelemään. Miten siis yhdistää feministit ja perhelaki vai pitäisikö
puhua vain naisista ja perhelaista sekä sen naismyönteisestä tulkinnasta?
* avioerodokumenttia litteroidessani heräsi ajatus, voisinko analysoida
sitä, miten hyvin naiset tuntevat lakia ja kuinka he käyttävät hyväkseen
niitä lainkohtia, joiden tietävät mahdollistavan avioeron saannin naisille.
* avioliittoon ja avioeroon liittyvää tutkimusta on melko runsaasti ja
siihen keskittyminen voisi olla järkevää. Mutta mikä tällöin olisi hyvä
tutkimuskysymys? Voisinko koota niitä perhelain avioliittoa määritteleviä
kohtia, jotka vaikuttavat erityisesti naisten asemaan ja esimerkiksi
analysoida sitä, miten niitä on tulkittu ja käytetty eri tavoin?
* yksi huolenaiheeni on aivan tuoreen tutkimuskirjallisuuden puute.
Relevantit lähteeni ovat lähes kaikki 90-luvulta. Onko tämä ongelma?
Ainakin se vaikeuttaa nykypäivän tilanteeseen keskittymistä.
Eilen illalla oli viivästyneiden gradujen seminaari. Kaksi seminaarilaistamme oli jo saaneet gradunsa valmiiksi, mikä oli tosi rohkaisevaa. Jotain vinkkejä sieltä tarttui taas matkaan, mm. siihen, miten voisi pitää itsensä kurissa netissä surffaamisen osalta silloin, kun pitäisi tehdä gradua. Se on selkeästi oma heikko kohtani.
Eilen tein gradua noin viisi tuntia, eli yhteensä tällä viikolla 12 tuntia. Tänään tarkoitukseni on jatkaa Mir-Hosseinin ensimmäisen teoksen lukemista ja kirjoittaa sitä gradun taustalukuihin.
