Gradupäiväkirja

Tänään vietin neljä tuntia kirjastossa lukemassa vanhoja graduja. Luin läpi lähes 15 vuotta vanhan islamilaisesta ihmisoikeusnäkymyksestä kertovan gradun. Paitsi että se oli varsin mielenkiintoinen, oli myös lohdullista huomata, että ilman mitään kauhean monimutkaista metodia on mahdollista saada hyvä arvosana gradusta (eximia). Tai ainakin oli viime vuosituhannella...

Toisinaan minusta tuntuu siltä, että tutkimuksissa, varsinkin graduissa, käytetyt menetelmät ovat ihan irrallisia ja pakotettuja, enkä itse ole kovin innokas tällaista metodia ottamaan käyttöön. En ole ollenkaan vakuuttunut, että vaikkapa diskurssianalyysillä saataisiin yhtään sen "oikeampaa" tutkimusta aikaan. Päinvastoin useimmat työt, joissa on käytetty diskurssianalyysiä, tuntuvat minusta pikemminkin mielivaltaisilta. Joku historiallinen tai systemaattinen metodi, joka kulkee siinä sivussa huomaamatta mukana, sopisi minulle paljon paremmin.

No, tästä täytyy ohjaajan kanssa sitten ensi viikolla puhua paremmin. Pahaa vain pelkään, että hän haluaisi minun käyttävän retorista analyysiä...